Kategoria: aloittelija

Yli 10 gramman nopea yliannostus

Metsästäjä paljastaa, miten laukaukset jättävät jälkensä myös ensimmäisen hirvensä kaatajaan.

Olen toiveikas. Tämä on viides kertani hirvijahdissa eikä ampumatilanteita ole vielä tullut kohdalle. Nyt viereisessä passissa on juuri paukahtanut laukaus, joka on katkaissut kookkaan urosvasan matkan. Sen emä sujahti metsän suojaan. Hirvikausi on aluillaan, ja naarashirvelle eli lehmällekin on kaatolupa. Nyt on oltava tarkkana.

Pusikko rytisee, rapisee ja kahisee. Ääni iskeytyy kovaa korviin, koska aistini ovat virittyneet tarkoiksi. Etuvasemmalta kuusen takaa ampumasektorilleni tulee lehmä. Se on suurikokoinen ja nopea, liiankin nopea. Vaikka passipaikallani on useita hyviä ampumapaikkoja, tuohon vauhtiin en yritä. Parempi katsoa kuin katua.

Epäonnekseen hirvi hidastaa. Se on joko saanut minusta vainun suureen nenäänsä tai sitten pieni liike on paljastanut minut. Toinen epäonnen askel hirvelle on, kun se muuttaa hieman kulkusuuntaansa. Jolkottelu tuuhean kuusen takaa olisi suonut suojan. Sen sijaan hirvi kurvaa kuusen edestä.

Silloin päätän toimia ja nostan aseen.

maisemajaase

Kahden männyn välissä on hyvin tilaa, ja tähtäin hakeutuu hirveen. Laukaus tönäisee olkapäätäni ja lähettää 10,1 gramman lyijyluodin noin 800 metrin sekuntivauhdilla kohteeseensa.

Parisataakiloiseen hirveen osuu, mutta pinttyneenä haulikkoampujana otin laukaukseen hieman liikaa ennakkoa. Parin sekunnin päästä toinen laukaus löytää tiensä kuten kuuluukin, hieman lavan taakse. Hirvi horjahtaa ja kaatuu pian. Avaan kiväärin lukon, poistan hylsyn ja lippaan. Pitää keskittyä hengittämiseen.

Käsien kova tärinä yllättää. Kiväärissäni on äänenvaimennin, joten kuulen, miten puhelimeni värisee ja hurisee. En tunnista numeroa, olisikohan jahtipäällikkö. Pankista soitetaan ja kysytään, olisiko aikaa keskustella asuntolainasta. Kerron, että ammuin juuri hirven enkä pysty nyt puhumaan tai oikeastaan edes pitämään puhelinta kädessäni. Pankista onnitellaan ja minä kiitän. Yritän kirjoittaa tekstiviestin jahtipäällikölle, mutta siitä ei ole tärinän takia tulla mitään. Tekee mieli viskata puhelin metsään.
sorkka
Tunnelma kaadolla on erilainen kuin yhdelläkään aiemmalla riistasaaliillani, vaikka Tapio on niitä minulle ilahduttavasti suonutkin. En tiedä, johtuuko mielentila eläimen suuresta koosta vai ensi kerran onnistumisen laukaisemasta jännityksestä. Hetki tuntuu intiimiltä ja herkältä.

taputus

Saaliskuvissa olen tyytyväinen, mutta välttelen pepsodenthymyä ja isoa poseerausta. Toivon, että kuvista välittyisi arvostukseni riistaa kohtaan. Hirven kylkikarva tuntuu karhealta kämmentä vasten.

 

Kirjoittaja on Metsähallituksen Eräpalvelujen viestintäsuunnittelija, jonka ojanylityshypyt jäävät aina vajaiksi.

Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön.
Lue lisää

x